HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus S -Golim (6583) Golimumabi, seerumista uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=6583
Tutkimuksen S -Golim (6583) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
Vita Laboratoriot Oy, puh. 09 228 800, asiakasneuvonta@vita.fi
Pitoisuusmääritys annoksen tai annosteluvälin muutosharkinnan tai lääkevaihtopäätöksen tueksi epäiltäessä tehon hiipumista.
Näytteet tulee ottaa juuri ennen seuraavaa lääkeannosta (ns. jäännöspitoisuusmittaus). Jos tästä poiketaan tai jos potilaalla on käytössä biosimilaarivalmiste, tulee tästä ilmoittaa lähetteessä potilashuomautuksena, jotta lausuntoa antavalla lääkärillä olisi käytettävissään nämä tiedot tuloksen oikein tulkitsemiseksi.
Seerumi-geeliputki 5 ml
1-2 ml seerumia. (Analyysiteknisistä syistä näytemäärää ei tule ylittää.) Näyte voidaan ottaa geeliputkeen, mutta erotettava geelin päältä sentrifugoinnin jälkeen.
Näyte säilyy 2 vrk jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan. Pakastettu näyte lähetetään pakastelähetyksenä.
Entsyymi-immunologinen (EIA). Alihankintana teetettävä tutkimus. Alihankintalaboratorioiden akkreditoinnin tilanne löytyy kunkin laboratorion omilta verkkosivuilta.
1 - 2 viikon välein
Kuukauden kuluessa
TNF-alfa -salpaajahoitoja käytettäessä lääkkeen annoksen tai annostelutiheyden tarve voi olla yksilöllinen ja muuttua hoidon aikana. Siten lääkepitoisuuden mittaus juuri ennen seuraavaa lääkeannosta (ns. jäännöspitoisuus) voi auttaa arvioimaan yksilöllistä annostelutarvetta ja siten helpottaa hoidon optimointia. Määrityksen tekeminen voi parantaa kustannustehokkuutta joko mahdollistamalla lääkeaineen annosteluvälin pidentämisen tai auttamalla välttämään tarpeetonta annosteluvälin tihentämistä tai annoksen nostamista.
Vasta-ainepohjaisia biologisia lääkkeitä vastaan kehittyy merkittävällä osalla hoitoa saavista potilaista lääkevasta-aineita. Näiden määrittäminen kliinisen hoitovasteen hiipuessa ja/tai lääkkeen jäännöspitoisuuden ollessa matala voi auttaa yksilöllisten lääkityspäätösten tekemisessä.
Golimumabin jäännöspitoisuuden tavoitealue on reumataudeissa yli 0,7 mikrog/ml, muissa sairauksissa jopa yli 3 mikrog/ml. Tavoitealue on määritelty siten, että kyseisellä jäännöspitoisuudella hoidon teho on kliinisissä aineistoissa keskimäärin hyvä. Yleisesti ottaen yli 8 mikrog/ml jäännöspitoisuuden ei ole voitu osoittaa antavan parempaa hoitovastetta tai lisähyötyä (lukuun ottamatta toisinaan havaittavaa iriitin/uveiitin hoitovasteen paranemista). Alle tavoitealueen olevien jäännöspitoisuuksien osalta annoksen nostamisesta tai annosvälin tihentämisestä voi olla hyötyä, jos matalan pitoisuuden taustalla ei ole potilaalle kehittyneet lääkevasta-aineet. Lääkevasta-aineiden määrittäminen (S -GolimAb) voi olla hyödyllistä erityisesti, jos golimumabin jäänmnöspitoisuus on alle tavoitepitoisuuden.
Kirjallisuus
Krieckaert C, Rispens T, Wolbink G. Immunogenicity of biological therapeutics: from assay to patient. Curr Opin Rheumatol 2012, 24(3):306-11.
Sipponen T, Kolho K-L. TNF-alfan salpaajien pitoisuusmääritys tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Duodecim 2013, 129(5):499-505.
Bartelds GM, Krieckaert CL, Nurmohamed MT, van Schouwenburg PA, Lems WF, Twisk JW, Dijkmans BA, Aarden L, Wolbink GJ. Development of antidrug antibodies against adalimumab and association with disease activity and treatment failure during long-term follow-up. JAMA. 2011, 305(14):1460-8.
Korswagen LA, Bartelds GM, Krieckaert CL, Turkstra F, Nurmohamed MT, van Schaardenburg D, Wijbrandts CA, Tak PP, Lems WF, Dijkmans BA, van Vugt RM, Wolbink GJ. Venous and arterial thromboembolic events in adalimumab-treated patients with anti-adalimumab antibodies: A case series and cohort study. Arthritis Rheum 2011, 63(4):877-83.
Gordon KB, Gandhi M. Strategies for treatment with anti-tumor necrosis factor agents in psoriasis: maintaining efficacy and safety for the long haul. Arch Dermatol 2010, 146(2):186-8.
Tekopaikka muuttunut 17.1.2023