8781 | Ts-ARPKD-D |
Genetiikan laboratorio, puh. 09 471 74339 toimisto tai 09 471 75905 lääkäri tai Genetiikanlaboratorio(at)hus.fi
erikoislääkäri Pia Alhopuro: pia.alhopurohus.fi / 0504287259 ja laboraattori Mari Korhonen: mari.korhonen
hus.fi / 050 427 9184
Riskiraskaudet. Lapsiveden vähäinen määrä (oligohydramnion), sikiön poikkeavan suurikokoiset, tiiviit munuaiset.
Eppendorf-putki
Istukka- tai solunäyte suositellaan toimitettavaksi eristettynä DNA:na, joka voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Eristämätön näyte lähetetään jääkaappilämpöisenä kylmävaraajilla varustettuna styrox-laatikossa. Meilahden alueella otettu näyte lähetetään välittömästi Genetiikan laboratorioon (putkipostiasema HUSLAB-talon moniajoasema 6300). Meilahden ulkopuolelta tuleva näyte toimitetaan osoitteella HUSLAB-talo, Näytteiden vastaanotto, Topeliuksenkatu 32, Tunnus 5000493, Info MNVO, 00006 VASTAUSLÄHETYS. Kiireelliset näytteet pyydetään merkitsemään paketin ulko- ja sisäpuolelle merkinnällä "Kiireellinen".
Syklinen minisekvensointi. Akkreditoitu menetelmä.
Akkreditoitu testauslaboratorio T055
4 viikon kuluessa näytteen saapumisesta.
Autosomaalinen peittyvästi periytyvä munuaisten rakkulatauti (ARPKD1) on harvinainen vastasyntyneiden munuais- ja maksatauti, jonka pääoireita ovat suurentuneet, rakkulamaiset munuaiset ja vähäinen lapsiveden määrä (oligohydramnion). Tauti johtaa kuolemaan 30-50 %:lla sairastuneista jo vastasyntyneisyyskaudella, muilla komplikaatioina esiintyy verenpainetautia, munuaisten vajaatoimintaa ja maksaongelmia, jotka lähes aina johtavat maksansiirtoon. ARPKD1 johtuu mutaatiosta PKHD1-geenissä. Geenivirheitä PKHD1-geenissä on tähän mennessä kuvattu yli 140. Suomalaisilla potilailla tavatut kolme pistemutaatiota kattavat noin 75 % kaikista suomalaisilta potilailta löydetyistä PKHD1-mutaatioista. Nämä mutaatiot ovat c.1486C>T p.(Arg496Ter), c.10412T>G p.(Val3471Gly) ja c.107C>T p.(Thr36Met).
Tutkimus kattaa PKHD1-geenin mutaatiot c.1486C>T, c.10412T>G ja c.107C>T. Mutaation löytyminen molemmista geenikopioista homotsygoottisena tai kahden eri mutaation esiintyminen heterotsygoottisena samalla henkilöllä (ns. yhdistelmäheterotsygotia) varmistaa ARPKD-taudin diagnoosin. Mutaation löytyminen heterotsygoottisena eli vain toisen kromosomin geenikopiossa osoittaa taudin kantajuuden, jolloin tuloksen kliinistä merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun, harvinaisemman mutaation mahdollisuus. Suomalaisten ARPKD-potilaiden mutaatioista noin 25 % jää tunnistamatta tällä tutkimuksella.
Kiireellisestä tutkimuksesta (tulos viiden arkipäivän sisällä) on ilmoitettava etukäteen laboratorioon ja kiireellisyys on merkittävä selvästi lähetteeseen. Tutkimuksesta peritään kiireellisyyslisä eikä jatkotutkimuksia tehdä kiireellisinä ilman erillistä pyyntöä.
Tutkimus Ts-ARPKD-D päivitetty 19.03.2020 / MK
Viimeisin päivitys: 25.05.2022 klo 01:26.