HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Infliksimabi, pitoisuus ja vasta-aine-paketti

9462 S -InfliPa

Osatutkimukset

S -Infli ja S -InfliAb

Tiedustelut

Synlab Suomi Oy, Ammattilaisneuvonta, puh. 020 734 1550, ammattilaisneuvonta@synlab.fi

Yhteyshenkilöt

lääkäri Janne Backman: janne.backmanathus.fi / 050-428 0997 ja kemisti Tea Lamberg: tea.lambergathus.fi / 0401831877

Indikaatiot

Infliksimabi annoksen tai annosteluvälin muutosharkinnan tai lääkevaihtopäätöksen tueksi epäiltäessä tehon vähenemistä. Tutkimusta voidaan käyttää myös remissiossa olevien potilaiden hoidon jatkopäätösten tukena.

Esivalmistelu

Näyte tulee ottaa juuri ennen seuraavaa lääkeannosta (ns. jäännöspitoisuusmittaus). Pyynnön lisätiedoissa / lähetetteessä ilmoitetaan myös käytetty lääke (kauppanimi) sekä diagnoosi, jonka hoitoon lääkettä käytetään.

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

1-2 ml seerumia. (Analyysiteknisistä syistä näytemäärää ei tule ylittää.) Näyte voidaan ottaa geeliputkeen, mutta erotettava geelin päältä sentrifugoinnin jälkeen.

Näyte säilyy viikon jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan. Pakastettu näyte lähetetään pakastelähetyksenä.

Menetelmä

Pitoisuusmääritys: entsyymi-immunologinen (EIA), lääkevasta-ainemääritys: radioimmunologinen (RIA). Alihankintana teetettävä tutkimus. Alihankintalaboratorioiden akkreditoinnin tilanne löytyy kunkin laboratorion omilta verkkosivuilta.

Tekotiheys

Kerran viikossa

Tulokset valmiina

5-15 arkipäivää

Yleistä

Pakettitutkimuksessa määritetään aina ensin S -IFX, ja mikäli tulos on 1,0 mg/l tai pienempi, määritetään myös S -IFX-Ab.

Tulkinta

Tuloksista annetaan lausunto. Jäännöspitoisuus vastataan mg/l - yksiköissä, ja vasta-aineet AU/ml - yksiköissä.

Pitoisuusmääritykset:

Tavoitealue on 2-10 mg/l. Tavoitealueella hoidon teho on kliinisissä aineistoissa keskimäärin hyvä. Yli tavoitealueen olevan jäännöspitoisuuden ei ole voitu osoittaa antavan parempaa hoitovastetta tai lisähyötyä (kenties toisinaan havaittavan iriitin hoitovastetta lukuun ottamatta). Alle tavoitealueen olevien jäännöspitoisuuksien osalta annoksen nostamisesta tai annosvälin tihentämisestä voi olla hyötyä, jos matalan pitoisuuden taustalla ei ole potilaalle kehittyneet lääkevasta-aineet.

Lääkevasta-ainemääritykset:

Vasta-ainepohjaiset biologiset lääkeaineet herättävät joillakin potilailla immuunijärjestelmän ja siten niitä vastaan voi kehittyä elimistössä vasta-aineita. Näillä vasta-aineilla voi olla kahdenlaisia epäsuotuisia vaikutuksia. Ensinnäkin vasta-aineiden sitoutuminen lääkeaineeseen voi oleellisesti nopeuttaa lääkkeen eliminaatiota ja toiseksi ne voivat osallistua lääkkeen antoon liittyvien merkittävien paikallisten tai systeemisten sivuvaikutusten syntyyn.

Positiivinen tulos lääkevasta-ainemäärityksessä osoittaa lääkeaineeseen sitoutuvien vasta-aineiden läsnäolon ja viittaa tarpeeseen vaihtaa lääkitys kliinisen tehon heikennyttyä tai merkittävien sivuvaikutusten jälkeen. Vähäinenkin määrä lääkevasta-aineita on lähes poikkeuksetta osoitus kliinisesti merkittävästä, lääkkeen jäännöspitoisuutta oleellisesti laskevasta immunisaatiosta ja on siten selkeä aihe vaihtaa lääkitystä.

Kirjallisuus

Krieckaert C, Rispens T, Wolbink G. Immunogenicity of biological therapeutics: from assay to patient. Curr Opin Rheumatol 2012,24(3):306-11.

Sipponen T, Kolho K-L. TNF-alfan salpaajien pitoisuusmääritys tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa. Duodecim 2013,129(5):499-505.

Gordon KB, Gandhi M. Strategies for treatment with anti-tumor necrosis factor agents in psoriasis: maintaining efficacy and safety for the long haul. Arch Dermatol 2010,146(2):186-8.

Tutkimus S -InfliPa päivitetty 19.01.2021 / TL

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 19.10.2021 klo 02:24.