HUS-Kuvantaminen, tutkimusohjekirja

Tutkimusohjekirjan etusivu

Kliininen rasituskoe, vapaa rasitus

2070 Pt-Klr-Vap

Tiedustelut

KLF-yksikkö Peijas (09) 471 67408, KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758

Yhteyshenkilöt

lääkäri Vesa Järvinen: vesa.jarvinenathus.fi / (019) 458 72750 ja lääkäri Timo Mustonen: timo.mustonenathus.fi / 050 427 2146

Indikaatiot

Tutkimuksella selvitetään ulkoilmassa suoritettavan juoksun avulla rasitusastman esiintymistä erityisesti lapsilla ja nuorilla. Varsinkin pakkasilmalla reipas juoksu provosoi keuhkoputkien supistumista tehokkaammin kuin sisätiloissa suoritettava rasitus. Koe tehdään ilman EKG-seurantaa joten se sopii vain potilaille joilla merkittävän sydänsairauden vaara on pieni (ei sydänoireita, ikä <40 v). Lapsillakin on syytä tehdä ensin tavallinen kliininen rasituskoe joko polkupyöräergometrillä tai rullamatolla mikäli tiedossa on tai epäillään sydänsairautta. Tutkimukset pyritään keskittämään kylmään ja viileään vuodenaikaan.

Esivalmistelu

Diagnostinen testi on syytä tehdä ilman keuhkoputkiin vaikuttavaa lääkitystä: katso http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/kfi/yleisohjeet

Nautintoaineet ja ruokailu: 4 tuntia tupakoimatta, 2 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1,5 vrk ilman alkoholia. Saatavana erillinen Potilasohje

Suoritus

Keuhkofunktion seurantamenetelmänä käytetään potilaan kooperaation mukaan joko tavallista virtaus-tilavuusspirometriaa http://huslab.fi/ohjekirja/2680.html tai lapsilla noin 4 ikävuodesta lähtien oskillometriaa http://huslab.fi/ohjekirja/4930.html Perustutkimuksen jälkeen potilas juoksee sykemittarin kanssa sairaalan pihalla 6-8 minuutin ajan. Juoksu voidaan keskeyttää aikaisemminkin mikäli ilmenee voimakkaita astmaoireita tai potilas muutoin väsyy. Lyhyen lämmittelyvaiheen jälkeen pyritään syketaajuus pitämään 80-90 % iän mukaisesta maksimisykkeestä. Ulkojuoksua ei suoriteta yli 15 asteen pakkasessa eikä muutoinkaan erityisen huonolla säällä. Tutkimus suoritetaan lääkärin yleisvalvonnassa mutta juoksutapahtumassa on tavallisesti mukana pelkästään tehtävään koulutettu hoitaja. Juoksun jälkeen potilaan oireet kirjataan, keuhkot auskultoidaan ja keuhkofunktio mitataan uudelleen. Lopuksi suoritetaan bronkodilataatiokoe. Tutkimus

Menetelmä

Normaalisti keuhkoputket hieman laajenevat rasitukseen liittyvän sympatikotonian takia. Poikkeava supistumistaipumus voi ilmaantua juoksun aikana, tavallisemmin kuitenkin vasta joitakin minuutteja sen jälkeen, ja joskus vasta 10-20 minuutin seuranta paljastaa rasitusastmareaktion. Keuhkofunktiomittaukset kannattaa varsinkin oskillometriassa aloittaa hengityksen ensin tasaannuttua. Altistuksen jälkeisiä mittaustuloksia verrataan lähtötilanteeseen ja mahdollisen hengitystieobstruktion laukeaminen varmistetaan bronkodilatoivan lääkityksen jälkeisiillä kontrollimittauksilla.

Tulkinta

Astmalle diagnostisen supistumisherkkyyden keskeisenä kriteerinä on FEV1:n 15 % lasku (spirometria) tai Rsr5:n 40 %:n nousu (oskillometria). Arvioinnissa otetaan huomioon myös potilaan oireet, keuhkojen auskultaatiolöydös ja bronkodilataatiovaste. Tutkimuksen herkkyyttä on tarkasteltava vallinneitten sääolosuhteiden valossa. FEV1:n lasku 10-15% on poikkeava ja voi viitata astmataipumukseen.

Lausunto sisältää keuhkofunktiotutkimusten tulokset, sykekäyrän, luonnehdinnan säästä ja lääkärin lausunnon.

Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 4 viikkoa, tai jos tutkittavalla on lievää vaikeampi hengitystieobstruktio.

Tutkimus Pt-Klr-Vap päivitetty 26.01.2017 / MA

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 17.01.2018 klo 00:21.