HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Pt-Agr-PSG (21869) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

KNF-osasto Jorvi (09) 417 82010

Indikaatiot

Yöunen ja vuorokausirytmin häiriöiden diagnostiikka. Univajeen toteaminen päiväväsymysoireessa. Unen rakenteen tutkiminen. Yöunen aikaisten hengityshäiriöiden, jalkojen periodittaisen liikehäiriön ja neuromuskulaaritautipotilaan yöllisen hengitysvajauksen diagnostiikka. REM-unen aikaisen käyttäytymishäiriön, unen keston kokemisen häiriön ja muiden unihäiriöiden diagnostiikka. Videokuvan puuttuessa parasomniadiagnostiikka hyvin rajoitetusti. MSLT-tutkimusta edeltävän yöunen riittävän määrän osoittaminen.

Esivalmistelu

Potilas voi yleensä ottaa säännöllisesti käyttämänsä lääkkeet normaalisti tutkimusajankohtana. Tarvittaessa käytettävien lääkkeiden käyttö on kirjattava unipäiväkirjaan ja PSG-tutkimusyönä niiden käyttöä on vältettävä, mikäli mahdollista. Kysymyksenasettelusta riippuen ja lähettävän lääkärin harkinnan mukaan unen rakenteeseen vaikuttavien lääkkeiden käyttö voidaan joissakin tilanteissa keskeyttää 1-2 viikon ajaksi aktigrafiarekisteröinnin aikana. Potilas hakee aktigrafin KNF-osastolta sovittuna aikana, jolloin hoitaja ohjaa häntä sen käytössä ja unipäiväkirjan huolellisessa täyttämisessä. Jos potilas asuu kaukana, aktigrafi voidaan myös lähettää hänelle postitse ja ohjaus antaa puhelimitse. Potilas hakee unipolygrafialaitteiston KNF-osastolta sovittuna aikana, jolloin hoitaja kiinnittää laitteiston ja ohjaa häntä sen käytössä. Oireita ja PSG-rekisteröinnin onnistumista arvioidaan kyselylomakkeilla,jotka annetaan potilaalle ohjaustilanteessa kotonatäytettäväksi.

Lähetteessä tarvittavat tiedot

Suoritus

Aktigrafi kiinnitetään tutkittavan ranteeseen hihnalla kuten rannekello. Aktigrafiarekisteröinti tapahtuu potilaan tavanomaisessa elinympäristössä ja vuorokausirytmissä yleensä kahden viikon ajan. Potilas ilmoittaa nukkumaanmeno- ja ylösnousuaikansa aktigrafin nappia painamalla ja merkitsemällä tiedot unipäiväkirjaan. Myös yölliset tapahtumat (mm. pidemmät valvomiset), oleelliset muutokset voinnissa (esim. flunssa) ja mahdolliset päiväunet merkitään unipäiväkirjaan. Potilas tulee PSG-tutkimuspäivänä sovittuna aikana KNF-osastolle laitteiston kiinnittämistä ja käytön ohjausta varten. Tähän kuluu n. 1,5 tuntia. Rekisteröintilaite, elektrodit ja mittausanturit kiinnitetään potilaan päälle valmiiksi KNF-osastolla. Potilaan niin halutessa osa muualle kuin päähän tulevista antureista voidaan vielä ottaa pois, ja potilas (tai hänen avustajansa) kiinnittää ne uudelleen kotona nukkumaan mennessään. Laite ohjelmoidaan rekisteröimään potilaan tavanomainen nukkumisaika. Potilas ohjeistetaan ottamaan itse elektrodit ja anturit irti herättyään ja palauttamaan kaikki tarvikkeet ja lomakkeet sekä aktigrafin KNF-osastolle sovittuna aikana.

Menetelmä

Aktigrafi rekisteröi liikettä herkän kiihtyvyysanturin avulla. Liikkeen määrää kuvaava arvo tallentuu laitteen muistiin valitun ajanjakson (yleensä 1 min.) välein. Aktigrafin mittaustulokset puretaan seurantajakson jälkeen jatkokäsittelyä varten. Tuloksista määritetään liikkeen määrä eri vuorokaudenaikoina, mistä on pääteltävissä lepo-aktiivisuusrytmi. Mittaustuloksista saadaan myös epäsuoraa tietoa unen määrästä ja laadusta. Jos unettomuudesta kärsivä potilas makaa hiljaa vuoteessa, aktigrafia tulkitsee ajan virheellisesti uneksi, mutta muilla potilasryhmillä aktigrafia arvioi yleensä unen hyvin. Aktigrafiatulosten luotettavuutta lisätään tekemällä yhtenä (yleensä viimeisenä) yönä samanaikaisesti unipolygrafia, jolloin menetelmiä voidaan verrata. PSG: Polygrafiamittaus, jossa rekisteröidään unen aikana aivojen sähköistä toimintaa (EEG), silmänliikkeitä, leuanaluslihasjännitystä, potilaan rintakehän hengitysliikkeitä, pallean hengitysliikkeitä, hengitysilmavirtausta, nukkuma-asentoa, kuorsausta, valtimoveren happisaturaatiota ja syketaajuutta (pulssioksimetrillä), EKG:tä ja jalkojen liikkeitä (tibialis anterior -EMG). Rekisteröidyt signaalit analysoidaan ensin tietokoneohjelmalla ja sen jälkeen tarkastetaan vielä manuaalisesti.

Tulkinta

Aktigrafialausunnossa kuvataan unen määrää ja laatua sekä unijakson säännöllisyyttä ja sijoittumista. Tarvittaessa verrataan potilaan omia arvioita objektiivisiin tuloksiin. PSG: EEG:n, silmänliikkeiden ja leuanaluslihasjännityksen perusteella luokitellaan univaiheet ja ilmoitetaan unen määrä, unilatenssi, unen tehokkuusindeksi ja havahtumisindeksi. Unenaikaista hengityshäiriötä arvioidaan hengitystapahtumien (apneat ja hypopneat) määrän, laadun ja seurannaisilmiöiden perusteella. Hengitystapahtumien määrä (apnea-hypopneaindeksi eli AHI) on normaalisti alle 5/tunti, pahassa uniapneassa jopa yli 60/tunti. Vähintään 3 prosenttiyksikön happisaturaation laskujen määrä (ODI3) ilmoitetaan samoin lukumääränä tuntia kohti. Jalkojen periodittaiset liikkeet arvioidaan samalla periaatteella. Yli 15 hengitystapahtumiin liittymätöntä periodista jalkaliikettä tunnissa viittaa yölliseen periodiseen liikehäiriöön (PLMD) tai levottomien jalkojen oireyhtymään, jos potilaalla on myös siihen liittyviä oireita. Tiivistelmätulostus liitetään lausuntoon. Lausunnossa otetaan kantaa rekisteröinnin onnistumiseen, löydöksen poikkeavuuteen ja merkitsevyyteen kysymyksenasettelun osalta.

Huomautuksia

Vasta-aiheet: Potilaalla ei saa olla akuuttia hengitystieinfektiota. Sormien kynsissä (tai ainakaan yhdessä kynnessä) ei saa olla kynsilakkaa eikä rakennekynsiä. Potilaan tulee olla kotirekisteröintikelpoinen eli hänellä on oltava hyvä kooperaatiokyky ja hienomotoriset taidot sekä riittävä suomen, ruotsin tai englannin kielen taito. Jos potilas ei puhu tai ymmärrä riittävästi em. kieliä, potilaalla tulee olla tulkki tutkimukseen tullessaan. Lähetteeseen tulee selkeästi merkitä tulkin tarve ja tulkattava kieli. Lähettävä yksikkö tilaa tulkin tutkimukseen. Mikäli kotirekisteröintikuntoisuudesta on vähänkään epäilyä, kotona on oltava rekisteröinnin ajan avustaja (esim. omainen) auttamassa ja hänen olisi hyvä olla mukana myös valmisteluissa KNF-osastolla. Unipolygrafia on suositeltavampaa tehdä sairaalassa unilaboratorio- olosuhteissa (PSG-1), mikäli avustajaa ei tarpeesta huolimatta ole mahdollista järjestää tai kotona tehty unipolygrafia on aiemmin toistuvasti epäonnistunut.