HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Narkolepsia-tutkimuspaketti A sis. unipolygrafian (PSG) kotona

22087 Pt-Unipak

Tiedustelut

KNF-osasto Jorvi (09) 471 82010

Yhteyshenkilöt

erikoislääkäri Anniina Norrkniivilä: anniina.norrkniivilaathus.fi / 050-4109456

Indikaatiot

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka. Erotusdiagnostisessa tarkoituksessa unen rakenteen tutkiminen, yöunen aikaisten hengityshäiriöiden, jalkojen periodittaisen liikehäiriön ja neuromuskulaaritautipotilaan yöllisen hengitysvajauksen diagnostiikka sekä unen keston kokemisen häiriön ja muiden unihäiriöiden diagnostiikka. Videokuvan puuttuessa parasomniadiagnostiikka hyvin rajoitetusti. MSLT-tutkimusta edeltävän yöunen riittävän määrän osoittaminen.

Esivalmistelu

Potilas voi yleensä ottaa useimmat säännöllisesti käyttämänsä lääkkeet normaalisti tutkimusajankohtana. Tarvittaessa käytettävien lääkkeiden käyttö on kirjattava unipäiväkirjaan ja PSG-tutkimusyönä niiden käyttöä on vältettävä, mikäli mahdollista. MSLT-tutkimusta varten kaikkien unen rakenteeseen (erityisesti REM-unen määrään) vaikuttavien lääkkeiden käyttö pitäisi keskeyttää edeltävien 2 viikon ajaksi, mikäli se potilaan aiempien sairauksien kannalta on mahdollista. Tällaisia lääkkeitä ovat mm. kaikki depressiolääkkeet, bentsodiatsepiinit, stimulantit ja dopamiiniagonistit. Lääkkeiden käyttämättömyys tarkistetaan virtsanäytteestä MSLT-päivänä. Ennen MSLT-tutkimusta potilaan unirytmi pitäisi olla sellainen, että tavanomainen heräämisaika on n. klo 7, jotta hän nukkuu vähintään 6 tuntia edeltävänä yönä ja on hereillä 1,5-3 h ennen ensimmäisen MSLT-osarekisteröinnin alkua. Mikäli tyypillinen unirytmi on myöhäisempi, sitä on pidemmän ajan kuluessa vähitellen aikaistettava. Vuorotyötä tekevän potilaan on mahdollisuuksien mukaan vältettävä yövuoroja ainakin 5 vuorokauden ajan ja tehtävä aamuvuoroja (tai oltava vapaalla) 2 vuorokauden ajan ennen MSLT-tutkimusta. Kaikkia kofeiinipitoisia juomia (kahvi, energiajuomat, kolajuomat, tietyt teet) pitää välttää MSLT-tutkimuspäivänä. Säännöllisesti kahvia juoville potilaille sallitaan kuitenkin aamulla yksi pieni kupillinen kahvia kofeiininpuutospäänsäryn välttämiseksi. Mikäli potilas juo säännöllisesti paljon kahvia tai muita em. juomia, määrää on asteittain vähennettävä edeltävästi. Potilas hakee aktigrafin KNF-osastolta sovittuna aikana, jolloin hoitaja ohjaa häntä sen käytössä ja unipäiväkirjan huolellisessa täyttämisessä. Jos potilas asuu kaukana, aktigrafi voidaan myös lähettää hänelle postitse ja ohjaus antaa puhelimitse. Potilas hakee unipolygrafialaitteiston KNF-osastolta sovittuna aikana, jolloin hoitaja kiinnittää laitteiston ja ohjaa häntä sen käytössä. Oireita ja PSG-rekisteröinnin onnistumista arvioidaan kyselylomakkeilla, jotka annetaan potilaalle ohjaustilanteessa kotona täytettäväksi.

Lähetteessä tarvittavat tiedot

Suoritus

Aktigrafi kiinnitetään tutkittavan ranteeseen hihnalla kuten rannekello. Aktigrafiarekisteröinti tapahtuu potilaan tavanomaisessa elinympäristössä ja vuorokausirytmissä yleensä kahden viikon ajan. Potilas ilmoittaa nukkumaanmeno- ja ylösnousuaikansa aktigrafin nappia painamalla ja merkitsemällä tiedot unipäiväkirjaan. Myös yölliset tapahtumat (mm. pidemmät valvomiset), oleelliset muutokset voinnissa (esim. flunssa) ja mahdolliset päiväunet merkitään unipäiväkirjaan.

Potilas tulee PSG-tutkimuspäivänä sovittuna aikana KNF-osastolle laitteiston kiinnittämistä ja käytön ohjausta varten. Tähän kuluu n. 1,5 tuntia. Rekisteröintilaite, elektrodit ja mittausanturit kiinnitetään potilaan päälle valmiiksi KNF-osastolla. Potilaan niin halutessa osa muualle kuin päähän tulevista antureista voidaan vielä ottaa pois, ja potilas (tai hänen avustajansa) kiinnittää ne uudelleen kotona nukkumaan mennessään. Laite ohjelmoidaan aloittamaan rekisteröinti ennen potilaan tavanomaista nukkumisaikaa. Aamulla potilaan on herättävä viimeistään klo 7.00 ja saavuttava KNF-osastolle klo 8.30 mennessä. MSLT-rekisteröinneissä käytetään unipolygrafiassa käytettyjä elektrodeja. Elektrodien toiminta tarkastetaan ja korjataan tarvittaessa ennen jokaista osarekisteröintiä. Osarekisteröinnit suoritetaan 4-5 kertaa päivän aikana 2 tunnin välein n. 30 min kerrallaan. Väliajoilla potilaan on pysyttävä hereillä. Tupakoiva potilas saa käydä ulkona tupakalla varoen elektrodeja ja välttäen tupakointia 30 min ajan ennen jokaista osarekisteröintiä. Potilaalla on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen ja hän voi ottaa omia eväitä mukaan. Jokaisen osarekisteröinnin alussa potilaalle annetaan ohje pyrkiä nukahtamaan.

Lääkeaine-/huumausaineseulatutkimus: potilas antaa semivalvotusti virtsanäytteen MSLT:n kolmannen ja neljännen osarekisteröinnin välisellä tauolla.

Menetelmä

Aktigrafia: Aktigrafi rekisteröi liikettä herkän kiihtyvyysanturin avulla. Liikkeen määrää kuvaava arvo tallentuu laitteen muistiin valitun ajanjakson (yleensä 1 min.) välein. Aktigrafin mittaustulokset puretaan seurantajakson jälkeen jatkokäsittelyä varten. Tuloksista määritetään liikkeen määrä eri vuorokaudenaikoina, mistä on pääteltävissä lepo-aktiivisuusrytmi. Mittaustuloksista saadaan myös epäsuoraa tietoa unen määrästä ja laadusta. Jos unettomuudesta kärsivä potilas makaa hiljaa vuoteessa, aktigrafia tulkitsee ajan virheellisesti uneksi, mutta muilla potilasryhmillä aktigrafia arvioi yleensä unen hyvin. Aktigrafiatulosten luotettavuutta lisätään tekemällä yhtenä (yleensä viimeisenä) yönä samanaikaisesti unipolygrafia, jolloin menetelmiä voidaan verrata.

PSG: Polygrafiamittaus, jossa rekisteröidään unen aikana aivojen sähköistä toimintaa (EEG), silmänliikkeitä, leuanaluslihasjännitystä, potilaan rintakehän hengitysliikkeitä, pallean hengitysliikkeitä, hengitysilmavirtausta, nukkuma-asentoa, kuorsausta, valtimoveren happisaturaatiota ja syketaajuutta (pulssioksimetrillä), EKG:tä ja jalkojen liikkeitä (tibialis anterior -EMG). Rekisteröidyt signaalit analysoidaan ensin tietokoneohjelmalla ja sen jälkeen tarkastetaan vielä manuaalisesti. MSLT: Polygrafiamittaus, jossa rekisteröidään unen aikana aivojen sähköistä toimintaa (EEG), silmänliikkeitä, leuanaluslihasjännitystä, potilaan rintakehän hengitysliikkeitä, pallean hengitysliikkeitä, nukkuma-asentoa ja EKG:tä. Rekisteröidyt signaalit analysoidaan ensin tietokoneohjelmalla ja sen jälkeen tarkastetaan vielä manuaalisesti. Määritetään nukahtamisviive ja univaiheet nukahtamisen jälkeen, erityishuomio on REM-unen esiintymisessä. Narkolepsiassa keskimääräinen nukahtamisviive on alle 8 min ja vähintään kahdessa osarekisteröinnissä esiintyy REM- univaihe 15 minuutin kuluessa nukahtamisesta eli todetaan SOREM (sleep onset REM). Mikäli edeltävässä unipolygrafiassa todettiin SOREM, MSLT-päivän aikana riittää yksi SOREM. Jos PSG:n ja neljän MSLT-osarekisteröinnin jälkeen on todettu tasan 1 SOREM-löydös ja potilas on nukkunut unipolygrafiassa vähintään 360 min, tehdään viides osarekisteröinti.

Lääkeaine-/huumeseula (U-HuumTOF, 21281) on kvalitatiivinen, massaspektrometrinen seulontamenetelmä virtsasta, jota tarvitaan vähintään 20 ml. Testi mittaa n. 300 väärinkäytettävää lääkeainetta (mm. amfetamiinit ja niiden johdannaiset, bentsodiatsepiinit ja muut unilääkkeet, opiaatit, pregabaliini, gabapentiini) ja huumetta.

Tulkinta

Aktigrafialausunnossa kuvataan unen määrää ja laatua sekä unijakson säännöllisyyttä ja sijoittumista. Tarvittaessa verrataan potilaan omia arvioita objektiivisiin tuloksiin. Idiopaattisen hypersomnian diagnoosikriteerinä on, että vähintään viikon ajan keskimääräinen todellisen unen määrä yö- ja päiväunen yhteenlaskettuna on vähintään 660 min/vrk.

PSG: EEG:n, silmänliikkeiden ja leuanaluslihasjännityksen perusteella luokitellaan univaiheet ja ilmoitetaan unen määrä, unilatenssi, unen tehokkuusindeksi ja havahtumisindeksi. Unenaikaista hengityshäiriötä arvioidaan hengitystapahtumien (apneat ja hypopneat) määrän, laadun ja seurannaisilmiöiden perusteella. Hengitystapahtumien määrä (apnea-hypopneaindeksi eli AHI) on normaalisti alle 5/tunti, pahassa uniapneassa jopa yli 60/tunti. Vähintään 3 prosenttiyksikön happisaturaation laskujen määrä (ODI3) ilmoitetaan samoin lukumääränä tuntia kohti. Jalkojen periodittaiset liikkeet arvioidaan samalla periaatteella. Yli 15 hengitystapahtumiin liittymätöntä periodista jalkaliikettä tunnissa viittaa yölliseen periodiseen liikehäiriöön (PLMD) tai levottomien jalkojen oireyhtymään, jos potilaalla on myös siihen liittyviä oireita. Tiivistelmätulostus liitetään lausuntoon. Lausunnossa otetaan kantaa rekisteröinnin onnistumiseen, löydöksen poikkeavuuteen ja merkitsevyyteen kysymyksenasettelun osalta.

MSLT: Normaali keskimääräinen unilatenssi on yli 10 minuuttia, lievästi poikkeava 5-10 min ja selvästi poikkeava alle 5 min. Narkolepsiassa keskimääräinen unilatenssi on alle 8 min ja vähintään kahdessa osarekisteröinnissä esiintyy REM- univaihe 15 minuutin kuluessa nukahtamisesta eli todetaan SOREM (sleep onset REM). Mikäli edeltävässä unipolygrafiassa todettiin SOREM, MSLT-päivän aikana riittää yksi SOREM. Jos PSG:n ja neljän MSLT-osarekisteröinnin jälkeen on todettu tasan 1 SOREM-löydös ja potilas on nukkunut unipolygrafiassa vähintään 360 min, tehdään viides osarekisteröinti. Poikkeava päiväväsymys voi johtua narkolepsian lisäksi myös idiopaattisesta tai sekundaarisesta hypersomniasta, muusta unihäiriöstä tai perustaudista tai univajeesta. Univaje on väestötasolla kaikkein yleisin syy ja liittyy usein viivästyneeseen unirytmiin. Lausunnossa arvioidaan rekisteröintien onnistumista, poikkeavien löydösten merkitsevyyttä erityisesti kysymyksenasettelun osalta ja mahdollisia sekoittavia tekijöitä sekä otetaan kantaa jatkotutkimusten tarpeeseen. Virtsanäytteen tulos mainitaan. Tiivistelmätulostukset liitetään lausuntoon.

Huomautuksia

Vasta-aiheet: Potilaalla ei saa olla akuuttia hengitystieinfektiota. Sormien kynsissä (tai ainakaan yhdessä kynnessä) ei saa olla kynsilakkaa eikä rakennekynsiä . Potilaan tulee olla kotirekisteröintikelpoinen eli hänellä on oltava hyvä kooperaatiokyky ja hienomotoriset taidot sekä riittävä suomen, ruotsin tai englannin kielen taito. Jos potilas ei puhu tai ymmärrä riittävästi em. kieliä, potilaalla tulee olla tulkki tutkimukseen tullessaan. Lähetteeseen tulee selkeästi merkitä tulkin tarve ja tulkattava kieli. Lähettävä yksikkö tilaa tulkin tutkimukseen. Mikäli kotirekisteröintikuntoisuudesta on vähänkään epäilyä , kotona on oltava rekisteröinnin ajan avustaja (esim. omainen) auttamassa ja hänen olisi hyvä olla mukana myös valmisteluissa KNF-osastolla. Unipolygrafia on suositeltavampaa tehdä sairaalassa unilaboratorio- olosuhteissa, mikäli avustajaa ei tarpeesta huolimatta ole mahdollista järjestää tai kotona tehty unipolygrafia on aiemmin toistuvasti epäonnistunut. Tämä tutkimuskokonaisuus on Narkolepsian tutkimuspaketti B (UnipakL)

Tutkimus Pt-Unipak päivitetty 17.05.2023 / NJ

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 20.05.2024 klo 00:41.