HUSLAB

Tämä sivu on osa Vantaan terveyskeskuksen ja HUSLABin tuottamaa Terveyskeskuslääkärin laboratorio-ohjeistoa. Tutkimusten numerot on linkitetty HUSLABin ohjekirjaan. Voit tehdä haun ohjekirjasta kaksoisnapauttamalla mitä tahansa ei-linkitettyä sanaa näissä ohjeissa (tai itse ohjekirjassa).

Keuhkoahtaumatauti (COPD): laboratoriodiagnostiikka ja -seuranta

Keuhkoahtaumataudin diagnoosi tehdään oireet kartoittavalla anamneesilla, statustutkimuksella ja keuhkojen toimintakokeilla. Spirometriassa FEV1 on laajimmin dokumentoitu ja yleisimmin käytetty suure keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa ja seurannassa. Spirometriaan liitetään yleensä ns. bronkodilataatiokoe. PEF-seuranta on keskeinen keino keuhkoahtaumataudin ja astman erotusdiagnostiikassa.

Diagnostiikkavaiheen laboratoriotutkimukset

2680Pt-FVSpiroPt-Virtaustilavuus-spirometria
4594P -CRPP -C-reaktiivinen proteiini
2474B -PVKTB -Perusverenkuva ja trombosyytit
1330B -EosB -Eosinofiilit
1038S -AntitryS -Alfa-1-antitrypsiinialle 50 vuotiailla

Keuhkoahtaumapotilaan laboratorioseuranta

2680Pt-FVSpiroPt-Virtaustilavuus-spirometria(FEV1)
9287aB-Het-IonaB-Happoemästase ja elektrolyytit(eli Astrup, vaikeassa vaiheessa harkittaessa happihoitoa)

Akuutti paheneminen

4594P -CRPP -C-reaktiivinen proteiini
2474B -PVKTB -Perusverenkuva ja trombosyytit
1999P -KP -Kalium
3622P -NaP -Natrium
1270Pt-EKG-12Pt-EKG, 12 kytkentää levossa
PEF
9287aB-Het-IonaB-Happoemästase ja elektrolyytit(eli Astrup, jos mahdollista)

Viitteet:

Keuhkoahtaumatauti, Käypä hoito-ohje 1.3.2004, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry

Terveysportti / Lääkärin tietokannat / Käypä hoito / Keuhkoahtaumatauti