Tämä sivu on osa Vantaan terveyskeskuksen ja HUSLABin tuottamaa Terveyskeskuslääkärin laboratorio-ohjeistoa. Tutkimusten numerot on linkitetty HUSLABin ohjekirjaan. Voit tehdä haun ohjekirjasta kaksoisnapauttamalla mitä tahansa ei-linkitettyä sanaa näissä ohjeissa (tai itse ohjekirjassa).

Syvä laskimotukos: laboratoriodiagnostiikka ja -seuranta

Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian diagnostiikka tapahtuu kartoittamalla potilaan aikaisempaa tukostaipumusta ja arvioimalla ajankohtaisia tai vanhoja (esim. syöpä) altistavia tekijöitä sekä tekemällä huolellinen statustutkimus.

Tukoksen poissulkukututkimuksena voidaan käyttää D-dimeerin määritystä. Kun sen tulos on negatiivinen ja tukoksen kliininen todennäköisyys on pieni, ei muita tutkimuksia tarvita. Jos kliininen todennäköisyys on suurentunut ja D-dimeeri on positiivinen tai negatiivinen, on potilas lähetettävä vielä radiologiseen tutkimukseen. Huomioi myös potilaan kiireellisen hoidon tarve miettiessäsi laboratoriotutkimuksia erityisesti keuhkoemboliassa.

Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian akuuttivaiheen laboratoriodiagnostiikka

4113	P-D-Dimeer	P -Fibriinin D-dimeerit
1270	Pt-EKG-12	Pt-EKG, 12 kytkentää levossa

Jos syvän laskimotukoksen hoidon aloitus tapahtuu perusterveydenhuollossa, tutki:

4520	P -INR	P -Tromboplastiiniaika, INR-tulostus
2474	B -PVKT	B -Perusverenkuva ja trombosyytit
4600	P -Krea	P -Kreatiniini
1999	P -K	P -Kalium
3622	P -Na	P -Natrium
4025	P -Trombot	P -Tromboositaipumuksen selvittely	(ei warfariinihoidon aikana)

Keuhkoembolian hoidon aloitus kuuluu erikoissairaanhoitoon.

Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoidon laboratorioseuranta

Warfariini (Marevan)-hoito:

• INR tavoite 2.0 - 3.0
• vanhusten pitkäaikaisseurannassa (> 6 kk alusta) 1,5 - 2.0 taso voi olla riittävä

Pienimolekylaarinen hepariini:

P -AntiFXa (terapeuttinen arvo 0.3-0.7 Anti-Fxa-yksikköä/ml) - määritykset vain erikoistapauksissa: munuaisten vajaatoiminnassa, raskauden aikana, yleensä erikoislääkärin ohjeen mukaan.

Antikoagulanttihoidon kesto

Ensimmäinen tukos potilaalla, jolla on tilapäinen altistava tekijä (esim. leikkaus, trauma, immobilisaatio, estrogeeni, raskaus)	3 - 6 kuukautta
Ensimmäinen tukos ilman altistavaa tekijää	Vähintään 6 kuukautta
Ensimmäinen tukos potilaalla, jolla on syöpä kardiolipiinivasta-aineita tai lupusantikogulanttia toistetuissa määrityksissä 3 kk:n välein homotsygoottinen tekijä V:n tai protrombiinin (FII) geenivirhe pysyvä antitrombiinin vajaus pysyvä proteiini C:n tai S:n vajaus kombinoitu trombofilia	ELINIKÄ
Toistunut tukos ilman altistavaa tekijää tai hyytymistaipumuksen yhteydessä	ELINIKÄ

Antikoagulanttihoidon loputtua

Tromboositaipumuksen selvittely (P -Trombot), vain jos ei ole hoidon alussa tutkittu).

Viitteet:

Terveysportti / Lääkärin tietokannat / Käypä hoito / Laskimotukos ja keuhkoembolia